Historiaa

ERÄ-ÄIJÄT r.y:n PERUSTAVA KOKOUS. Osallistujat vasemmalta Timo Finne, Aatu Topelius, Eino Hänninen, Esko Kytömaa, Eino Koskinen, Varkila riistapäällikkö, Paavo Kautto, Jaakko Moksi, Erkki Paananen, Pauli Virtanen ja Arvi Minkkinen.
ERÄ-ÄIJIEN edustajat ammuntojen SM-kisoissa 1960-luvun alussa. Vasemmalta Veikko Savolainen, Taisto Kautto, Eero Arve, Veikko Häkkinen ja Esko Kytömaa
Paavo Kautto vastaanottamassa huomionosoitusta Samuli Tullalta
Muurari Sivla työssään
Lähes valmis Raiskinmaja (Pamppula)
Rakennuksella käytettiin myös" lapsityövoimaa"
Uransa huipulla Pamppulaa purkamassa Kinnunen ja Syrjälä

ERÄ-ÄIJÄT ry -metsästyshenkisten vireä äijäseura

 

 

 

 

Ajatus Äijälän omasta metsästysseurasta virisi 1950-luvun puolivälissä. Suolahden metsästysseura oli vuokrannut maita käyttöönsä Äijälään saakka ja sen riveissä kylän miehet metsästivät. Paavo Kautto muistelee:

 

Syksyllä 1955 olin Moksin Jaakon kanssa palaamassa Suolahden metsästysseuran kokouksesta Suolahden seurahuoneelta Kalajoen postiautossa. Korkeakoskenmäellä jäätiin linjasta. Minä sanoin Jaakolle, että mulla on salkussa Vänrikki-merkkinen jaloviinapullo. Istuttiin tuohon puron varteen ja nautittiin se pullon sisus. Valjussa kuunvalossa ruvettiin pohtimaan oman seuran perustamista.

 

Erä-Äijien perustava kokous pidettiin Mäntylässä Arvi Minkkisen luona loppiaisena 1956. Saman vuoden elokuun 7. päivänä se merkittiin yhdistysrekisteriin nimellä Erä-äijät r.y.

 

Sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelua, metsästysurheilua ja kenneltoimintaa. Seuran kotipaikka on Laukaan Äijälä, mutta sen toiminta-alueeseen kuuluvat myös Hänniskylä ja Uurapohja Konneveden puolelta.

 

Erä-Äijien puheenjohtajina ovat toimineet Esko Kytömaa, Erkki Paananen, Paavo Kautto, Osmo Koskinen, Raimo Kallio, Kosti Savolainen ja Samuli Tulla. Paavo Kautosta tuli kunniapuheenjohtaja 1990, jolloin hänen 25-vuotinen puheenjohtajuutensa päättyi. Samana vuotena kunniajäseneksi kutsuttiin seuran perustajajäsen Eino Hänninen.

 

Seura on toiminut voimakkaasti koko ajan. Oma ampumarata rakennettiin jo alkuvuosina Miljoonatien läheisyyteen Pienilahden suolle Paavo Kautolta vuokratulle alueelle. Siellä pidettiin sekä seuran omia että piirinmestaruuskilpailuja. Nykyisin harjoitellaan Konneveden riistanhoitoyhdistyksen radalla Tankolammin Jouhtisvuorella.

 

Suuri voimainponnistus oli kesällä 1967 tervahaudanpoltto, joka liittyi Laukaan Viikon ohjelmaan. Tervahaudalla kävi yleisöä noin 700 henkeä, ja kaikkiaan tervaa herui toista tuhatta litraa. Tapahtuma nauhoitettiin myös maakuntaradioon. Laukaa-Konnevesi-lehti uutisoi tapahtumaa seuraavaan tapaan:

 

Äijälän tervahaudalla puuhasi mestarina Eero Arve, jota opettaja-taiteilija Pentti Laurio haastatteli. Kävi ilmi muun muassa, että jo viime syksynä ajettiin tervaksia tälle tervahaudalle. Keväällä ne pilkottiin , kuivattiin ja ladottiin hautaan. Tervaksia oli yhteensä 25 pinokuutiometriä, ja tervaa oli juhlan alkuun mennessä tippunut jo setsemisensataa litraa.

 

Toinen mittava hanke oli oman metsästysmajan, Pamppulan, rakentaminen Raiskinlammen tilalle, jonka Erä-Äijät ostivat Anna Tarvaiselta vuonna 1976. Pamppula, vanha hirsitalo Pieksänmaan Siikamäestä purettiin, kuljetettiin ja pystytettiin Raiskiin. Urakka kesti puolisentoista vuotta, ja vihkiäisiä hirvipeijaisineen päästiin viettämään marraskuun alussa 1991.

 

Lähde: Närhi Raili. 2008. Erä-Äijät ry - metsästyshenkisten vireä äijäseura. Teoksessa Kivivuori-Halinen Elina, Äijälän ääniä kautta aikain. s 329-334. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY.